sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Live while we're young

En oo taas viikkoon kirjottanu mitään :o vähän kaikennäköstä sählinkiä ollu... Haluun nyt ensin pyytää anteeks kaikilta, joita mun käytös ja tekemiset on satuttanu. Tarkotus ei ollu satuttaa ketään... Mut nyt onki taas aika kasata itteni ja alottaa alusta.

Koulu väsyttää ja on raskasta, mutta pakko sekin on joskus läpi päästä. Ruotsi ja matikka tuntuu vaikeimmilta. Äikässä mun tarttis lukee Sofi Oksasen Puhdistus. Oon alottanu ja alku ainaki vaikuttanu toooosi mielenkiintoselta :) Se leffaki täytyy kyllä sit käydä kattomassa!

Pahin syysflunssa menny onneks ohi jo. Nyt on kyllä ulkona taas niin karsee ilma, etten ihmettele vaikka tulisin uudestaan kipeeksi :/

Tajuttomuuskohtaukset are back.. Taju lähtee taas vähän väliä.. No tästäku tää elämä vähän rauhottuu ni eiköhän kohtauksetki mee ohi.. :)

One Directionilta tuli aivan mahtava uus biisi "Live while we're young". Ja Sturm und Drangin koko uus levy on mahtava!

Myös painajaiset on palanneet... Nyt ne on piinaavaa surua ja ahdistusta... Onko kenelläkään ideoita miten painajaisista pääsis eroon :/ ..?

Nyt jatkan ruotsin sanakokeisiin lukemista -.-


xox Verna

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Life is a gift

Heips! Sori en oo jaksanut kirjotella pitkään aikaan, ei oikeestaan oo ollut mitään kirjoittamista :) Koulussa pyrin käymään niin paljon kun pystyn, muutama kasiluokan kurssiki jääny suorittamatta... Eniten tällä hetkellä koulunkäyntiin voimia saan siitä, että vihdoinkin tiedän minne haluan hakea peruskoulun jälkeen!

Elämä on lahja, älä pilaa sitä. Harva saa toisen mahdollisuuden...

Muutama päivä sitten tuli Hurja Remontti ohjelma, jossa tiimi teki uuden talon 8-vuotiaan syöpälapsen perheelle. Oli tosi koskettava ja hieno jakso! Kyyneliltä ei vältytty. Se pieni 8-vuotias tyttö puhui aivan uskomattoman aikuismaisesti. Lopussa tältä tytöltä kysyttiin, mitä ihmisten pitäisi tietää syövästä, ja se vastas näin "Syöpä aiheuttaa paljon kärsimystä ja lapset eivät pysty elämään elämäänsä. 'Just find the cure'!" Ite en ois osannu paremmin sanoa... Tässä mun mielestä maailman paras mainos: StandUpToCancer :) Miettikää...

Treenit vie koulun lisäks paljon aikaa ja voimia, kun pitää tunnit suunnitella jne, mut joka ikinen kerta ku pääsen sinne peilien eteen tanssimaan... ah.. love it♥
 
ja ny nukkumaan.





xox Verna

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Vuoristorataa ylös

On tää elämä kyl oikee vuoristorata. Just sillon ku kaikki tuntuu olevan hyvin ja ollaan siel korkeimmalla huipulla, tulee äkkipudotus pohjalle. Mun elämä menee tällä hetkellä sitä jännittävää nousukiitoa ylöspäin. Kohti huippua. Olin jo melkein siellä, kunnes kaveri kertoi kuulumisensa. Ensin tuli shokki, sitten pari kyyneltä. Onneksi ei ole hengenvaarallisesta tilanteesta kyse, ja muista, että ystävät auttaa aina ♥

Huomenna alkaa sitten kauan odotettu treenikausi! Ah, ihanaa päästä tanssimaan taas! Huomenna taas viikon tauon jälkeen kouluun. Yritän edelleen pitää kovasta koulutsempistä kiinni, vaikka välillä tuntuu että muut asiat saattaa kiinnostaa vähän enemmän kuin koulu ;D

Mun skootterikulta tuli huollosta! Nyt ku pääsen taas kolmiolääkkeistä eroon niin pääsen ajamaan :) waiting for that.

Tässä reilun 16 vuoden aikana oon huomannu, kuinka paljon ystävät oikeesti merkitsee. Ne auttaa ja kuuntelee. Saa sut hymyilemään pahimpinakin päivinä jne. Mä rakastan mun ystäviä ja aion pitää heistä kovin kiinni! Pelkästään se, että ihminen osaa kuunnella kun toisella on vaikeeta, on tosi hieno taito.

En oo pitkään aikaan askarrellu mitään :o vaikka ois ollu aikaa niin joku on mielummin homehtunut sängynpohjalla, kuin tehnyt jotain älykästä ;) Nyt ku kattelen tota mun askartelupöytää ni tuli kauhee himo hyökätä sen kimppuun!

Kohta taas lääkeaika... Oon toooosi kyllästyny syömään lääkkeitä :( lääkkeitä toisten lääkkeiden haitta- ja sivuvaikutuksiin jne. Se on sellanen rinki mikä ei koskaan lopu! Loputtomasti lääkkeitä... Ois varmaan aika vapaata elää ilman lääkkeitä!


On ollu hetkii ku ongelmat vaan kasaantunuu
meitsin niskaan silti omin voimin noustu
harha askeleita särkyneitä unelmii
hampaat kuluu puhki ku niit liikaa yhteen pureksii
ei valoo tunnelin pääs mäkö aina vikaks jään
välil tyritään mut loppuun asti yritetään
pää täynnä ajatuksii ulos puran paperille
sen lisäks että avaudun mun frendeille
aivot lyö tyhjää sydän pysyy tahdissa
unohdetaan mollit ja lauletaan duurissa
ei laiffi kiinni tuurista vaan sun tahdosta
sä maalat oman elämän et tiiä lopputulosta
pyyhi kyyneleet ni tein minäki
piirrän oman reitin en seuraa toisten jalanjälkii
rakastan mun elämää vaik se välil potkii päähän

gotta love it meitsin paikka on täällä

xox Verna
ps. 39 rekisteröitynyttä lukijaa, wau, kiitos :)

lauantai 1. syyskuuta 2012

September

Se olis sit syyskuu nyt. Tosi nopeesti tää aika vaan menee... Olin tälläviikolla tiistaista perjantaihin taas sairaalassa, tällä kertaa pääkivun takia. Outoo ettei siihen löydetä mitään kunnon syytä, vaikka noita pääkipukohtauksia on tullu kuitenkin monta kertaa aiemminkin. Mulle jäi taas tosi huono fiilis kivun"hoidosta"...

Nyt oon siis ollu sen verran flunssassa, etten oikeen mitään oo jaksanu tehdä. Odotan innolla maanantaita ku tanssitreenikausi alkaa taas! Maanantaina ja keskiviikkona vedän Show tanssia 9-13 vuotiaille ja tiistaisin satujumppaa pienemmille :) ( http://rnv.sporttisaitti.com/jumppien_esittely/lasten_jumpat/ ) Toivottavasti tulee hyvä kausi enkä sairastele paljoa!

Koulussakin kova tsemppi päällä, varsinkin nyt kun tiedän mihin haluan hakea peruskoulun jälkeen :) Oon saanu koulusta tosi paljon uusia kavereita ja oon onnellinen, että uus luokka otti mut niin hyvin vastaan :)

Nyt jään odottamaan lääkkeitten vaikutusta ja sit nukkumaan, öitä :)


xox Verna