tiistai 24. maaliskuuta 2015

Kevätfiiliksissä

Pitkästä aikaa koneen äärellä. Ja uskalsin jopa kirjautua sisään tänne blogiin, jota olen pitänyt hiljaisena jo useamman kuukauden. Kaikki on hyvin, aika tuntuu vaan juoksevan karkuun --kiireistä elämää.

Tää vuosi on lähtenyt hyvin käyntiin! Helmikuun puoleenväliin asti olin lukiolla ja jakso meni tosi nopeasti. 13. helmikuuta sain vihdoin oman prinsessapäiväni -wanhojen tanssit. Oli aivan ihana päivä ja tuli hymyiltyä posket kipeiksi!



Veli  <3


Viikon hiihtoloman jälkeen aloitin työssäoppimisjakson Sisustus ja lahjatavaraliike Loviisan Aitassa Ruskolla. On ollut todella kivoja päiviä ja olen oppinut nyt jo paaaljon uutta. Selkä ei oikein tykkää seisomatyöstä, mutta sen kanssa pärjäilee. Vaikkakin olen ollut yli viikon kauheassa flunssassa, nyt parempaan suuntaan menossa. Loviisan Aitassa olen huhtikuun puoleenväliin saakka, ja sen jälkeen alkaa heti toinen työssäoppimisjakso.

Viimeiset kontrollit olivat loppuvuodesta ja niissä oli kaikki hyvin. Käyn tällä hetkellä neljän kuukauden välein koko kehon magneettikuvauksessa (jne kaikki muu) ja seuraava kerta tulossa 2.4. Maksaa ja sen "palleroita" ( =muutokset joille ei ole selvää diagnoosia) tutkitaan lisää myöhemmin huhtikuussa myös. Tottakai tutkimukset jaksaa edelleen jännittää ja pelottaa, mutta tällä hetkellä elämä on onneksi niin kiireistä, ettei niitä juuri ehdi ajattelemaan.

En edes tiedä mistä tällä hetkellä se kiire koostuu, tuntuu vaan siltä että päivät loppuu aina kesken. Arkipäivät menee töissä ja illat tällähetkellä muuttolaatikoita pakkaillessa ja työpäivistä toipuessa. Viikonloput kuluu armeijasta lomille pääsevän poikaystävän kainalossa. Juuri nyt minulla ei oikeasti olisi aikaa istua koneella näpyttelemässä tätä tekstiä, vaan pitäisi olla pakkaamassa muuttolaatikoita. Vanhempani muuttavat tällä viikolla Turkuun ja myös minun vakituinen osoitteeni muuttuu sinne. Tilapäinen osoite ja asunto minulla on edelleen Salossa. Vaikka Salossa ollessa tuntuu, että siellä on älyttömän paljon tavaraa, niin miten nyt vanhempien luona voi vielä olla näin paljon lisää tavaraa mitä pakata :D Vähän haikeat tunnelmat lähteä lopullisesti paikasta jota on kutsunut kodiksi koko elämänsä, mutta jossain vaiheessa tämä olisi tullut kuitenkin vastaan, ja nyt on hyvä hetki siihen. Hyvä hetki astua taas yksi askel eteenpäin, jättää jotain taakseen.





xox Verna

ps. Tässä vielä linkki viime isänpäivänä ilmestyneeseen juttuun Iltalehdessä: http://www.iltalehti.fi/pinnalla/2014110718803983_iq.shtml